Kaikki hoituu. Arki pyörii.

Mutta se ei tunnu siltä, miltä haluaisit.

Ehkä se näkyy siinä, että sanot lapselle liian usein EI – ei leivota, ei askarrella, ei nyt ehditä leikkiä – koska näet niissä vain itsellesi lisää työtä ja siivottavaa.

Tai siinä, että istahdat sohvalle vain noustaksesi samoin tein ylös, koska pysähtyminen tuntuu levottomalta, eikä siihen ole oikeastaan aikaakaan, koska sata hommaa odottaa hoitamista.

Tai siinä, että lasten kanssa ollessa et ole läsnä, vaan mieli on seuraavassa hoidettavassa askareessa – kauppalistassa, pyykeissä, siinä mitä pitää muistaa hoitaa.

Tai se näkyy siinä, miten reagoit. Pinna kiristyy nopeasti. Ärähdät lapselle – ja kadut sitä.

Tai päinvastoin: vältät ärähtämistä viimeiseen asti. Yrität olla tuntematta, tai ainakaan näyttämättä, ärsyyntymistäsi.

Tai se näkyy aamuyön pimeinä tunteina. Makaat sängyssä hereillä ja käyt läpi päivää – mitä sanoit ja miten, missä olisit voinut olla enemmän läsnä. Syytät itseäsi, saat taas huono äiti -fiiliksen.

Lupaat itsellesi, että huomenna olet parempi äiti. Ihan oikeasti tarkoitat sitä. Mutta kun huominen tulee, mikään ei muutu. Huominen on samaa sarjaa kuin eilinen. Arki tuntuu raskaalta. Olet usein kireä, et ehdi pysähtyä olemaan läsnä, energia ei riitä mihinkään ylimääräiseen. Tavallinen arki vaatii niin paljon, ettei itselle jää kuin jämät. Jos niitäkään.

Sinä yrität, se on selvää. Mutta jokin tuntuu puuttuvan, etkä oikein osaa nimetä, mikä.

Ilo, keveys, energisyys ja se tunne, että tämä arki on myös sinun.

Et ole huono äiti, hankala luonteeltasi tai tsemppaa liian vähän.

Se johtuu siitä, että hermostosi on ollut ylikuormittunut jo pitkään – eikä se pysty enää säätelemään itseään joustavasti. Välillä se on ylikierroksilla: kireä, levoton, aina suorittamassa. Välillä se humpsahtaa alivireyteen: olo on tyhjä, väsynyt, etkä jaksa innostua mistään. Kumpikin kertoo siitä, että hermostosi ei löydä tasapainoa.

Vaikka tiedät paljon ja ajatuksen tasolla olet jo yrittänyt muuttua, samat reaktiot toistuvat päivästä toiseen. Tätä ei muuteta mindsetiä muuttamalla tai hengittämällä syvemmin.

Ei järjestelemällä arkea uudelleen eikä tietämällä enemmän.

Koska hermosto reagoi ennen kuin ehdit ajatella.

Tunnistatko tämän arjessasi?

• Ärähdät ja kadut – sama kierre toistuu, vaikka lupasit itsellesi olla rauhallisempi.
• Pystyt istahtamaan, mutta et oikeasti lepää – pää käy tehtävälistaa läpi.
• Sanot EI lasten ideoille, koska energia ei yksinkertaisesti riitä mihinkään ylimääräiseen.
• Olet lasten kanssa, mutta et oikeasti läsnä – mieli on tulevissa tehtävissä.
• Hoidat kaiken itse, koska se on nopeampaa kuin selittää tehtäviä muille.
• Iltaisin olet loppu, vaikka päivä ei ulospäin näyttänyt rankalta.
• Lepo ei palauta – heräät jo valmiiksi väsyneenä.
• Ilon, leikin ja flow’n tunteet on hukassa.
• Olet kuin perheesi hätäkeskus – aina valppaana, vaikkei hätää tulisikaan.
• Hermosto ei osaa laskea kierroksia ja alkaa lepäämään.

Tämä ei muutu tahdonvoimalla tai tietämällä enemmän. Muutos tapahtuu kehossa ja hermostossa - ja siihen tarvitset tukea, et lisää ohjeita.